Näin taistelet pigmenttimuutoksia vastaan

Tummat pigmenttiläiskät – joita kutsutaan myös maksaläiskiksi – voivat johtua ikääntymisestä, ultraviolettisäteilylle altistumisesta, aknesta, hormoneista, geneettisistä tekijöistä, tupakoinnista tai saasteista. Iho tummenee, kun se muodostaa liikaa melaniinia – ruskeaa pigmenttiä, josta normaali ihon sävy syntyy – synnyttäen kertymiä ihoon.
Pigmenttiläiskiä kehittyy ensisijaisesti keski-ikäiselle tai sitä vanhemmalle iholle, ja niiden koko ja määrä yleensä kasvaa ikääntymisen myötä.

Mikä aiheuttaa pigmenttiläiskiä

Melaniinia muodostavien ihosolujen (melanosyyttien) tuotanto kasvaa ajan mittaan, ja niitä kertyy ihon pintakerrokseen eri syistä. Tätä kutsutaan hyperpigmentaatioksi. Vuosien vieriessä UV-säteiden, saasteiden ja hormonien kumulatiivinen vaikutus voi johtaa melaniinin tuotannon kasvuun ja hyperpigmentaation voimistumiseen. Altistuessaan UV-säteille iho tuottaa melaniinia suojatakseen itseään, mikä johtaa vähittäiseen päivettymiseen. Tämä melaniini saattaa kuitenkin kertyä pysyviksi tummiksi läikiksi iholla – toisin sanoen aurinko on yksi pigmenttiläiskien pääasiallisista syistä.
UV-säteilyn aiheuttamat ihomuutokset johtuvat osittain hapettavista vapaista radikaaleista, jotka heikentävät solujen rakenteita ja toimintaa (lipidiperoksidaatio), DNA-vaurioita (oksidatiivinen stressi) tai proteiineja, joka johtaa joidenkin geenien ilmenemisen säännöstelyn heikkenemiseen (Lähde: Niki, 1991). Näiden auringon aiheuttamien vaurioiden – eli valovanhenemisen – on havaittu aiheuttavan ryppyjä ja veltostumista sekä kesakoita(1).

Näin voit estää tummia pigmenttimuutoksia: UV-suojaus

Vuosikymmenten ajan länsimaisessa kulttuurissa on pidetty ruskettunutta ihoa kauniina. Kuitenkin jo 1930-luvulla asiantuntijat varoittivat, että altistuminen auringolle on todennäköisesti haitallista pitkällä aikavälillä. Tämän jälkeen lukuisat tutkimukset ovat vahvistaneet nämä haitalliset vaikutukset. Ne todistavat, että ihon altistaminen auringolle ilman suojaa vaurioittaa ihoa, aiheuttaen välitöntä haittaa, kuten auringonpolttamia, tai pigmenttiläiskien kaltaisia pitkäaikaisia seurauksia(2). Pigmenttimuutosten ehkäisemiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että käytät ihonhoitotuotteita, joissa on suojakerroin uv-säteilta suojatumiseen. Tee aurinkosuojatuotteiden kuten Vichy Capital Soleil UV-Age Daily SPF50+ päivittäisestä käyttämisestä tapa. Tämä kevyt aurinkosuojavoide ei ainoastaan sisällä laajakirjoisen suojauksen auringon säteitä vastaan vaan myös niasiiniamidia, joka häivyttää olemassa olevia pigmenttiläiskiä ja tasoittaa ihon sävyä.

On olemassa 13 vitamiinia, jotka ovat korvaamattoman tärkeitä keholle. Näistä tärkeässä asemassa ihon kannalta on C-vitamiini, toiselta nimeltään askorbiinihappo, joka on luonnossa esiintyvä antioksidantti. C-vitamiini on tunnettu suojaavista ja ehkäisevistä ominaisuuksistaan väsymyksen ja infektioiden torjunnassa, mutta se sisältää myös muita tärkeitä antioksidantteja, iholle (4) ja etenkin maksaläiskiin liittyen.
Ihmiskeho ei kykene itse tuottamaan C-vitamiinia, vaan sitä on saatava muista lähteistä, kuten sitrushedelmistä, lehtivihanneksista ja tietyistä marjoista (6). Iän, auringonvalon aiheuttamien vaurioiden ja ilmansaasteille altistumisen myötä kehossa olevan C-vitamiinin normaali taso saattaa laskea.

C-vitamiini ja iho

Jos haluat saavuttaa tasaisemman ihonsävyn, etsi ihonhoitotuotteita, joissa on C-vitamiinia. C-vitamiini auttaa häivyttämään UV-sätelyn aiheuttamia näkyviä muutoksia iholla. .  C-vitamiini auttaa häivyttämään pigmenttiläiskiä kahdella tavalla: C-vitamiini vahvistaa ihon antikoksidanttista suojaa neutraloidakseen ihoa ikäännyttäviä vapaita radikaaleja ehkäistäkseen ikääntymisen merkkejä ja antaakseen iholle hehkua.(7).

Kuori iho viikottain tummien pigmenttimuutosten häivyttämiseksi.

Kuorinta voi auttaa tasoittamaan ihon sävyä poistamalla kuolleen ihosolukon. Tehosta ihonkuorintarutiiniasi C-vitamiinilla entistä tasaisemman ihonsävyn aikaansaamiseksi, sillä C-vitamiini pitää ihosi raikkaana ja tasaisena tukemalla ihonhoitotuotteesi kaikkien ainesosien imeytymistä ihoon (8).

Lähteet:
1. Telang, P.S. 'Vitamin C in dermatology' in Indian Dermatology Online Journal 4.2 (2013) pp. 143-146
2. Vashi, N.A. et al, 'Aging Differences in Ethnic Skin' in The Journal of Clinical and Aesthetic Dermatology (2016) pp. 31-38
3. Darr et al: Protecting activity on cutaneous structures exposed to UV (1992)
4. Farris, P.K. ‘ Cosmetical Vitamins: Vitamin C’, in Procedures in Cosmetic Dermatology. 2nd ed. New York: Saunders Elsevier (2009) pp. 51–6.
5. Geesin et al Dossier Roche Collagen I and III synthesis (2002)
6. Lykkesfeldt, J. 'Vitamin C' in Advances in Nutrition 5.1 (2014) pp. 16-18
7. Farris, P.K. ‘ Cosmetical Vitamins: Vitamin C’, in Procedures in Cosmetic Dermatology. 2nd ed. New York: Saunders Elsevier (2009) pp. 51–6.
8. Rashmi, S. et al, ‘Cosmeceuticals for Hyperpigmentation: What is available?’ in Journal of Cutaneous and Aesthetic Surgery 6.1, (2013) pp. 4-11