Totta vai tarua: yleisiä myyttejä hilseestä

TARUA
Hilse liittyy mikrobiomin epätasapainoon, joka kehittyy nopeammin kohdissa, joissa on runsaasti talia. Tämä yhdistelmä aiheuttaa rasvaista hilsettä, jota on päänahassa paksuina hiutaleina. Tutkimusten mukaan yleisesti ottaen miehillä on todennäköisemmin hilsettä kuin naisilla[1]. Tutkimusten mukaan myös joillain etnisillä ryhmillä on todennäköisemmin hilsettä kuin toisilla. Tarkemmin ottaen erään tutkimuksen mukaan hilsettä oli 81–95 prosentilla afroamerikkalaisista, 66–82 prosentilla valkoihoisista ja 30–42 prosentilla kiinalaisista.[2] Lue lisää eri hilsetyyppien eroista.

EI TOTTA EIKÄ TARUA
Kuten tiedämme, hilse johtuu malassezia-hiivasta ja tätä hiivaa on lähes jokaisen hiuspohjassa. Tässä mielessä hilsettä voidaan kuvailla uusiutuvaksi vaivaksi. Hilse voi kuitenkin liittyä myös hiuspohjan talin määrään, joten hilse vaivaa todennäköisemmin silloin kun talin tuotanto on tavallista runsaampaa, esimerkiksi murrosiässä.

EI TOTTA EIKÄ TARUA
Kenelle tahansa voi tulla hilsettä jossain elämän vaiheessa, mutta sen on todettu liittyvän myös tiettyihin ulkoisiin tekijöihin. Ikä, stressi ja jopa kehon hormonitasot voivat vaikuttaa siihen, miten usein meillä on hilsettä. Kun malassezia-hiivaa ja lisääntynyttä talintuotantoa esiintyy samanaikaisesti, hilsettä alkaa muodostua. Tämä puolestaan saa malassezia-hiivan moninkertaistumaan vieläkin nopeammin päänahassa, mistä syntyy ikävä kierre. Vaiva voi olla vieläkin pahempi niillä, joiden hiuspohjan talintuotanto on kiihtynyt (esimerkiksi teineillä) tai niillä, joilla on stressiä, mikä heikentää kehon luonnollista puolustusta.

Lähteet:
[1] Manuel, F. et al, ‘A New Postulate on Two Stages of Dandruff: A Clinical Perspective’ in International journal of Trichology 3.1 (2011) pp. 3-6
[2] Borda, L. et al, ‘Seborrheic Dermatitis and Dandruff: A Comprehensive Review’ in Journal of Clinical and Investigative Dermatology 3.2 (2015) 10.13188/2373-1044.1000019.